Uuden vuoden alkaessa pysähdymme usein pohtimaan muutostarpeita ja etsimään uutta suuntaa. Luovuus voi toimia tässä loistavana kompassina: se avaa uusia, joskus yllättäviäkin näkökulmia ja muuttaa tapaamme katsoa elettyä kokemusta. Se, mikä aiemmin näyttäytyi pahasti rikkoutuneena, voikin hahmottua uudelleen arvokkaana ja kauniina – kuten japanilaisessa kintsugi-perinteessä, jossa särkyneet osat liitetään yhteen kullalla ja asiasta tulee alkuperäistäkin arvokkaampi. Monet elämän käännekohdat, kuten sairastuminen, kriisit, riippuvuudet tai traumaattiset kokemukset, ovat aluksi hajanaisia ja vaikeasti sanoitettavia. Kokemus voi olla kehollista, tunnepitoista ja sirpaleista. Luovat menetelmät – kirjoittaminen, kuvallinen ilmaisu, liike, musiikki tai draama – tarjoavat väylän kohdata näitä kokemuksia silloin, kun sanat eivät vielä riitä. Luovuus auttaa pysähtymään, jäsentämään ja antamaan kokemukselle ymmärrettävän muodon. Luovuus tukee myös tunteiden käsittelyä turvallisesti. Kokemusasian

Mielenterveyttä ei voi siirtää toiselle valmiina pakettina – se syntyy suhteissa, vuorovaikutuksessa ja osallisuuden kokemuksessa. Muutos ei ole yksilösuoritus, vaan syttyy kohtaamisissa. Toisten tarinat selviytymisestä ja uudelleen nousemisesta luovat toivoa: jos hänestä oli siihen, ehkä minustakin.Kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat kannattelevat tätä toivoa ja muistuttavat, että toipumisen mallit syntyvät elämästä, eivät kirjoista. Toipuminen ei ole paluuta entiseen, vaan uuden syntymistä. Toipumisrauhan myötä versoava muutos alkaa turvallisuuden kokemuksesta: mahdollisuudesta hengittää, laskea suojauksia ja olla rehellinen itselleen. Mutta mielen hyvinvointi vahvistuu vasta yhteisössä ja sen ytimessä on osallisuus: oikeus kuulua, vaikuttaa ja tulla otetuksi mukaan. Osallisuus on kokemus omasta merkityksestä – siitä, että minun tarinallani ja läsnäolollani on arvoa. Kun tämä tunne vahvistuu, mielenterveyden taidot kasvavat luonnollisesti. Viime viikolla kouluttaja ja tietokirjai

Maailma digitalisoituu vauhdilla, ja yhä useampi palvelu ja kohtaaminen siirtyy verkkoon. Tämä muutos koskettaa meitä kaikkia, ja näin ollen se vaikuttaa myös kokemusasiantuntijoiden ja vertaisohjaajien arvokkaaseen työhön. Hyvät digitaidot eivät ole enää vain lisäetu, vaan ne ovat muodostumassa välttämättömäksi työkaluksi, joka mahdollistaa tuen tarjoamisen ja vaikuttamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat ovat sillanrakentajia, jotka omalla tarinallaan ja läsnäolollaan tuovat toivoa ja ymmärrystä samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville. Kun tähän yhdistetään sujuvat digitaidot, heidän mahdollisuutensa auttaa ja vaikuttaa moninkertaistuvat. Tavoitettavuus ja saavutettavuus uudelle tasolle Perinteinen vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta on usein ollut sidottua tiettyyn paikkakuntaan ja aikatauluihin. Digitaalisten välineiden avulla tuki voi kuitenkin ylittää maantieteelliset rajat. Vertaistukiryhmät verkossa: Videopuhelut, keskustelufo

Kuvaaja: W W: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/889839/ Seksuaalinen ahdistelu, hyväksikäyttö ja väkivalta ovat asioita, jotka koskettavat meistä monia – mutta joista yhä vaietaan. Usein vasta silloin, kun kipu on kasvanut liian suureksi tai kun joku uskaltaa avata suunsa, alkaa ympärillä tapahtua pientä liikettä. Mutta miksi vaikeneminen on niin yleistä? Miksi näin moni jää yksin kokemuksensa kanssa? Monet naiset vaikenevat, koska kantavat häpeää, jota ei koskaan olisi pitänyt heidän harteilleen asettaa. Häpeää siitä, että joutui kokemaan jotain, mitä ei olisi koskaan saanut tapahtua. Häpeää, joka ei kuulu heille, vaan sille, joka teki väärin. Ja monet miehet vaikenevat – eivät siksi, että olisivat tehneet pahaa, vaan koska kokevat myötähäpeää. He saattavat vetäytyä, olla hiljaa, vältellä aihetta. Vaikeneminen ei ehkä tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan se voi myös olla epävarmuutta, pelkoa astua harhaan, tai tunnetta siitä, ettei omalle äänelle ole tilaa. Mutta juuri tämä hiljaisuus

Kesä on täällä – ja niin on myös loma. Odotettu hetki jolloin kalenteri tyhjenee ja elämä laajenee. Ja joskus käy niin, että loman alkuun hiipii levottomuus? Äkkiä pitäisi palautua, rentoutua, eheytyä – mielellään tehokkaasti. Jos ei nyt palaudu, niin milloin sitten? Palautuminen ei tottele pakkoa. Se syntyy tilassa, jossa saa olla rennosti oma itsensä – ilman tavoitteita tai suorituspaineita. Ja usein se löytyy sieltä, missä emme sitä osaa etsiä:leikistä ja hassuttelusta. Lupa leikkiä Monelle meistä palautuminen tarkoittaa rauhoittumista – mutta yhtä lailla se voi tarkoittaa naurua, leikkiä ja keveyttä. Keho kiittää, kun mieli saa hetken vain hullutella. Leikki on elämänvoimaa, joka kutsuu uteliaisuuteen, läsnäoloon ja hetkessä elämiseen. Se voi olla tanssia keittiössä, vesileikkiä mökkirannassa tai hassuja hattuja aamukahvilla. Se voi olla myös sanaleikkejä tai piirtelyä ilman päämäärää. Leikki on tila, jossa voi olla turvassa ja totta, leikkisästi. Vakavasti leikkisää toipumista To

Asiakaskeskeisyys ei ole vain yritysten juttu Kun yritys haluaa myydä tuotetta tai palvelua, tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas. Tyytyväisyys tuottaa luottamusta, suosituksia – ja viime kädessä taloudellista voittoa. Siksi yrityksissä panostetaan huolella palvelumuotoiluun, asiakaspolkuihin, palautteiden keräämiseen ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Palvelua kehitetään jatkuvasti, koska asiakaskokemuksella on väliä. Voisimmeko me sote-alalla oppia tästä jotakin? Samaan aikaan toisaalla… Julkisella sote-sektorilla eletään yhtä aikaa usean vaatimuksen ristipaineessa. KYLLÄ, me jo tiedämme, että hyvinvointialueiden kustannuksia tulee hillitä voimakkaasti, MUTTA samalla palveluja tulee parantaa. Niiden pitäisi olla sekä vaikuttavia että saavutettavia. Odotamme terapiatakuun toteutumista, joustavaa hoitoon pääsyä, syrjäytymisen ehkäisyä, päihde- ja mielenterveystyön vahvistamista, vanhusten parempaa hoivaa, tukea nuorille ja panostusta arjen turvallisuuteen – ja kaiken tämän pitäi