Uuden vuoden alkaessa pysähdymme usein pohtimaan muutostarpeita ja etsimään uutta suuntaa. Luovuus voi toimia tässä loistavana kompassina: se avaa uusia, joskus yllättäviäkin näkökulmia ja muuttaa tapaamme katsoa elettyä kokemusta. Se, mikä aiemmin näyttäytyi pahasti rikkoutuneena, voikin hahmottua uudelleen arvokkaana ja kauniina – kuten japanilaisessa kintsugi-perinteessä, jossa särkyneet osat liitetään yhteen kullalla ja asiasta tulee alkuperäistäkin arvokkaampi. Monet elämän käännekohdat, kuten sairastuminen, kriisit, riippuvuudet tai traumaattiset kokemukset, ovat aluksi hajanaisia ja vaikeasti sanoitettavia. Kokemus voi olla kehollista, tunnepitoista ja sirpaleista. Luovat menetelmät – kirjoittaminen, kuvallinen ilmaisu, liike, musiikki tai draama – tarjoavat väylän kohdata näitä kokemuksia silloin, kun sanat eivät vielä riitä. Luovuus auttaa pysähtymään, jäsentämään ja antamaan kokemukselle ymmärrettävän muodon. Luovuus tukee myös tunteiden käsittelyä turvallisesti. Kokemusasian

Mielenterveyttä ei voi siirtää toiselle valmiina pakettina – se syntyy suhteissa, vuorovaikutuksessa ja osallisuuden kokemuksessa. Muutos ei ole yksilösuoritus, vaan syttyy kohtaamisissa. Toisten tarinat selviytymisestä ja uudelleen nousemisesta luovat toivoa: jos hänestä oli siihen, ehkä minustakin.Kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat kannattelevat tätä toivoa ja muistuttavat, että toipumisen mallit syntyvät elämästä, eivät kirjoista. Toipuminen ei ole paluuta entiseen, vaan uuden syntymistä. Toipumisrauhan myötä versoava muutos alkaa turvallisuuden kokemuksesta: mahdollisuudesta hengittää, laskea suojauksia ja olla rehellinen itselleen. Mutta mielen hyvinvointi vahvistuu vasta yhteisössä ja sen ytimessä on osallisuus: oikeus kuulua, vaikuttaa ja tulla otetuksi mukaan. Osallisuus on kokemus omasta merkityksestä – siitä, että minun tarinallani ja läsnäolollani on arvoa. Kun tämä tunne vahvistuu, mielenterveyden taidot kasvavat luonnollisesti. Viime viikolla kouluttaja ja tietokirjai

Maailma digitalisoituu vauhdilla, ja yhä useampi palvelu ja kohtaaminen siirtyy verkkoon. Tämä muutos koskettaa meitä kaikkia, ja näin ollen se vaikuttaa myös kokemusasiantuntijoiden ja vertaisohjaajien arvokkaaseen työhön. Hyvät digitaidot eivät ole enää vain lisäetu, vaan ne ovat muodostumassa välttämättömäksi työkaluksi, joka mahdollistaa tuen tarjoamisen ja vaikuttamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat ovat sillanrakentajia, jotka omalla tarinallaan ja läsnäolollaan tuovat toivoa ja ymmärrystä samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville. Kun tähän yhdistetään sujuvat digitaidot, heidän mahdollisuutensa auttaa ja vaikuttaa moninkertaistuvat. Tavoitettavuus ja saavutettavuus uudelle tasolle Perinteinen vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta on usein ollut sidottua tiettyyn paikkakuntaan ja aikatauluihin. Digitaalisten välineiden avulla tuki voi kuitenkin ylittää maantieteelliset rajat. Vertaistukiryhmät verkossa: Videopuhelut, keskustelufo

Kuvaaja: W W: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/889839/ Seksuaalinen ahdistelu, hyväksikäyttö ja väkivalta ovat asioita, jotka koskettavat meistä monia – mutta joista yhä vaietaan. Usein vasta silloin, kun kipu on kasvanut liian suureksi tai kun joku uskaltaa avata suunsa, alkaa ympärillä tapahtua pientä liikettä. Mutta miksi vaikeneminen on niin yleistä? Miksi näin moni jää yksin kokemuksensa kanssa? Monet naiset vaikenevat, koska kantavat häpeää, jota ei koskaan olisi pitänyt heidän harteilleen asettaa. Häpeää siitä, että joutui kokemaan jotain, mitä ei olisi koskaan saanut tapahtua. Häpeää, joka ei kuulu heille, vaan sille, joka teki väärin. Ja monet miehet vaikenevat – eivät siksi, että olisivat tehneet pahaa, vaan koska kokevat myötähäpeää. He saattavat vetäytyä, olla hiljaa, vältellä aihetta. Vaikeneminen ei ehkä tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan se voi myös olla epävarmuutta, pelkoa astua harhaan, tai tunnetta siitä, ettei omalle äänelle ole tilaa. Mutta juuri tämä hiljaisuus

Asiakaskeskeisyys ei ole vain yritysten juttu Kun yritys haluaa myydä tuotetta tai palvelua, tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas. Tyytyväisyys tuottaa luottamusta, suosituksia – ja viime kädessä taloudellista voittoa. Siksi yrityksissä panostetaan huolella palvelumuotoiluun, asiakaspolkuihin, palautteiden keräämiseen ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Palvelua kehitetään jatkuvasti, koska asiakaskokemuksella on väliä. Voisimmeko me sote-alalla oppia tästä jotakin? Samaan aikaan toisaalla… Julkisella sote-sektorilla eletään yhtä aikaa usean vaatimuksen ristipaineessa. KYLLÄ, me jo tiedämme, että hyvinvointialueiden kustannuksia tulee hillitä voimakkaasti, MUTTA samalla palveluja tulee parantaa. Niiden pitäisi olla sekä vaikuttavia että saavutettavia. Odotamme terapiatakuun toteutumista, joustavaa hoitoon pääsyä, syrjäytymisen ehkäisyä, päihde- ja mielenterveystyön vahvistamista, vanhusten parempaa hoivaa, tukea nuorille ja panostusta arjen turvallisuuteen – ja kaiken tämän pitäi

Kokemusasiantuntijuus osana turvallisempia ja inhimillisempiä palveluja Kokemusasiantuntijuus on onneksemme pikkuhiljaa nousemassa keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Erityisesti traumainformoituun ja toipumisorientaatioon perustuvassa työotteessa kokemuksen ääni ei ole pelkkä lisäarvo – se on välttämättömyys. Ilman niiden ihmisten näkökulmaa, joita palvelut suoraan koskettavat, ei voida rakentaa turvallisia, toimivia eikä inhimillisiä järjestelmiä. Kuten sanonta kuuluu: Nothing about us without us. Traumainformoitu lähestymistapa tunnistaa, että suuri osa asiakkaista ja työntekijöistä voi kantaa mukanaan traumaattisia kokemuksia. Tämän tunnistamisen ja tunnustamisen tulee läpäistä koko järjestelmä: rakenteet, toimintakulttuuri ja johtaminen. Kokemusasiantuntijat ovat tässä avainasemassa. He tekevät näkyväksi sen, miltä turvattomuus tuntuu arjessa, miten luottamusta rakennetaan – tai rikotaan – ja millaisia mikroaggressioita tai systeemistä väkivaltaa palveluissa vo